maanantai 20. lokakuuta 2014

Yksiväristä

Yhden käden sormilla on laskettavissa ompelemani yksiväriset yläosat. Taisin tuplata saldon viikonloppuna kun ompelin pari lisää. Toinen niistä oli muhinut mielessä jo kauan.

Tunika on ommeltu jo aiemmin hyväksi todetulla Snow-White and Rose-Red -kaavalla (Ottobre 4/2014). Tämä on pienennetty kokoon 92 ja tässä versiossa lisäsin helmaan usean sentin, lähemmäs kymmenen. Pääntie on aika reilu, joten sitä voisi seuraavaan versioon vähän pienentää.


Helmaan silitin pari silityskuvaa. Harmiksi sijoitin ne hieman liian alas ja helmakäänne piti tikata nyt kuvan päältä. Kangas on joustocollaria, ehkä himpun tönkköä tähän malliin.


Etukappaleen rypytykset jatkuvat takanakin.


Tällainen paita oli ollut ajatuksissa jo useamman viikon. Nyt en vaan oikein tiedä, mitä mieltä tästä toteutuksesta olen. Visiona oli siis ommella paita, jossa on korkea kaulus. Pohjana käytin Beagle Boy -hupparia (Ottobre 4/2013). Paita on tehty koossa 98, hieman pienennettynä. Hihat tosin pidensin ja huppu on katkaistu ihan alkuunsa. Olisin voinut leikata kauluksen tähän taitteelta, en tajua miksi en niin tehnyt. Nyt takana on sauma.


Alkuperäisenä ajatuksena oli kantata kauluksen reuna, mutta ompelun lomassa päätin jättää kantin pois. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että olisi edes kannattanut tikata kauluksen reuna. Ommellessa päätin vielä saumuroida kauluksen terävät kulmat pyöreiksi. Onneksi sain ne samankokoisiksi.


Kaulukseen runttasin vielä pari nepparia, tällä kertaa ihan oikein päin. En ole päässyt tätä vielä Hertalle kokeilemaan, joten nähtäväksi jää, miten kaulus käyttäytyy päällä.


Tästä jäi kyllä sen verran hampaankoloon, että luulen tekeväni vielä toisen version pienillä parannuksilla.

Lopuksi vielä parit yksiväriset alaosat suosikkihousukaavalla koossa 80 (Tiikeri, Ottobre 1/2013).



Harmaat on ommeltu Noshin velourista. Aiemmin tummemmasta velourista ompelemani housut ovat jo muutaman käyttökerran jälkeen saumoista reikiintyneet. Ompeluryhmässä moni valitteli samaa. Toivottavasti nämä kestäisivät käytössä vähän kauemmin.

Reipasta viikkoa!

Tiina

tiistai 14. lokakuuta 2014

Hyväntekeväisyyspipoja

Viime perjantaina vietetiin Roosa nauha -päivää. Ompeluryhmäni oli järjestänyt tuolle päivälle hyväntekeväisyyshuutokaupan, jonka tuotto meni Roosa nauha -keräykseen. Ja mikä potti se olikaan, yli 14 000 euroa! 

Itse osallistuin huutokauppaan vain ostajan roolissa, mutta järjestin viime viikolla pienen tempauksen omalla Facebook-sivullani. Lupasin ommella kolmelle ensimmäiselle pipon jos he lahjoittavat keräykseen vähintään 10 euroa. Pipotilaukset täyttyivät nopeasti, kaksi lisätilaustakin tuli. Viikonloppuna ompelin neljä ensimmäistä pipoa, viides on vielä mietinnässä.

Nyt jos tiedät saavasi minulta pipon ja haluat säilyttää jännityksen, on aika poistua tältä sivulta :)
Kyselin tilaajilta väritoiveita, mutta sain kaikkien pipojen osalta vapaat kädet lopullisen kangasvalinnan suhteen. Toivottavasti valitut kuosit ovat mieluisia.


Kaksi pipoista tilattiin pienille pojille, tämä kettukangas on minusta näihin aivan täydellinen. Kaavana käytin pienintä Noshin lippapipon kaavaa ilman lippaa. Taisin ottaa kaavasta pikkasen ympärysmitasta pois. Pipot on tehty n. 45 cm päähän sopiviksi.


Aikuisten pipot on tehty lörppäpipon kaavalla (koko 56), joka löytyy Ottobre 4/2012 -lehdestä. Lyhensin pipoja reippaasti, silti niissä on sen verran väljyyttä, että jäävät vähän lörpälleen. Näihin lisäsin vielä tupsut, kun jotenkin tuntuivat niitä kaipaavan.


Hyvään tarkoitukseen on kiva ommella.

Lämmintä syksyä toivottaen,
Tiina

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Pinkki setti

Olin haaveillut ompelevani mekon, jossa on vyötäröllä nauhakiristys. Piirsin mekon paitakaavan (Mint koossa 86, Ottobre 4/2012) pohjalta ja silmämääräisesti arvioin, mihin kujan ompelen. Mekkoon sopi kaveriksi pinkit leggarit Ruusunpunan kaavalla Ottobre 6/2012) koossa 80.


Sirkat meni taas sekoiluksi. Laitoin kappaleet ensin väärin pihtien osiin ja jouduin runttaamaan sirkat useampaan kertaan. Lopputuloksena kangas repesi toisen sirkan reunasta. Mietin vaihtoehtoja: ompelen keskelle mekkoa kaistaleen, johon laitan uudet sirkat, leikkaan etukappaleen uusiksi tai yritän paikata reiän. Päädyin jälkimmäiseen. Käytössä paikkaus ei näy, mutta miten käynee pesuissa.


En olisi tätä kangasta tilannut itse, mutta sain reippaan palan eräässä tilauksessa hyvityksenä. Nyt vaatteena tämä on minusta ihana. Olen huomannut saman vaikutuksen monissa kankaissa. Vasta valmiissa vaatteessa näkee, miten kiva kangas oikeasti onkin. Toisaalta on käynyt myös toisinpäin. Ihastun johonkin kankaaseen netissä, mutta kun kangas on kädessä, en saa siitä mitään visiota.


Kyllä huomaa tämän vuodenajan valon vähyyden valokuvatessa. Nämä kuvat on otettu ikkunan äärellä, päiväsaikaan. Montakos kuukautta tässä olisi vielä matkaa kevääseen...?

Tiina

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Oloasu

Tähän settiin tuli monta ensikertaa. Housuihin laitoin ensimmäiset sirkkani. Nurjapuoli päällepäin. Paidassa on ensimmäiset silitettävät strassit. Ne meni oikeinpäin. Pusakan vetoketjukin on omassa sarjassa ensimmäinen. Nimittäin onnistumisen suhteen.


Pusakka on tehty Strawberry or Vanilla -kaavalla koossa 92 (Ottobre 3/2014). Aika mukava kaava, ainoastaan kaulus mietityttää. Käytön myötä selviää, nouseeko liian ylös.


Housut on jälleen kerran luottokaavalla eli Tiikeri (Ottobre 1/2013) koossa 80. Laitoin muistaakseni pari senttiä lisää pituuteen. Ohjeesta poiketen laitoin näihin tosiaan nauhakujan vyötärölle. Kujassa on myös kuminauha. Ja ne väärinpäin olevat sirkat.


Paidan pilviapplikaatio pisarastrasseineen ei ihan onnistunut haluamallani tavalla. Kuvasta tuli ehkä vähän liian iso.



Rauhaisaa viikonlopun jatkoa,
Tiina

lauantai 4. lokakuuta 2014

Perjantain ompeluhaaste ja sitähän riitti

Osallistuin eilen pitkästä aikaa ompeluryhmän perjantaihaasteeseen. Haasteena oli ommella jotain Noshin raitauutuudesta. Kankaasta tuli heti visio kesäisestä raitamekosta. Itselle. Kankaan ollessa n. 80 cm x 80 cm oli aika selvää, että jotain muuta sitten. Koko illan pyörittelin tuskaisena vaihtoehtoja mielessäni. Mikään ei tuntutuut hyvältä. Palasin alkuperäiseen suunnitelmaan, aika monta kokoa pienempänä. Tämä vastannee n. kokoa 92/98.


Haaste alkoi klo 21 ja samalla kellonlyömällä olin saanut kaavan piirrettyä mukaillen valmista liivimekkoa. Kaavat kankaalle ja kas, jäi monta senttiä vajaaksi. Aloin valua epätoivoon. Ei muuta kuin kaavaa muokkaamaan.

Haasteet jatkuivat kanttauksessa, alalanka tietysti loppui kesken kaiken. Puolaushommiin. Sirkat meni tällä kertaa oikein päin, mutta niihin tuhraantui paljon aikaa. Kaiken lisäksi kangas jäi vähän ryttyyn sirkkojen välistä. Onneksi se ei näy valmiissa vaatteessa. Nauhakujan ompelin miten sattuu, olisi tuohonkin varmaan joku järkevämpi/siistimpi tapa ollut.


Yhteenvetona haasteesta sanottakoon, että väsytti, oli kauhea nälkä ja ompeluepätoivo syvimmillään. Silti tykkään tästä tosi paljon. Ja olinpa otettu kun Nosh oli poiminut tämän illalla napatun kuvan omalle Facebook-sivulleen <3


 Tiina