torstai 10. heinäkuuta 2014

Siitä se ajatus sitten lähti

Parisen viikkoa sitten oli ompeluryhmän perjantaihaaste. Yllätyspaketti oli mahdollista tilata tällä kertaa Pikku Piltistä. Olen sieltä aiemmin tilannut valmiita silityskuvia ja ajettelin yllärinkin olevan jotain silityskuvamatskua. Onnekseni olin osittain väärässä ja mukana tuli myös kangasta.

Liikkeelle lähdettiin siis n. 80 cm x 80 cm trikoopalasesta ja pienestä palasta mustaa sekä valkoista silitysarkkia. Pyörittelin aikani kangasta käsissäni ja kun kuosi sen mahdollisti, pistin vastakkaiset nurkat yhteen ja leikkasin pääntien keskelle pitkää sivua. Sitten Hertan paita siihen päälle ja leikkasin sen avulla lepakkohihaisen tunikan 3/4-hihoilla. Tähän ei tullut lainkaan olkasaumoja, ainoastaan sivusaumat. Helmakin on päärmätty rullapäärmeellä, joten todella helppo kaava.

Silitysarkkien kanssa tulikin sitten vähän ongelmia. Päätin leikata niistä ympyröitä, jotka sommittelin kiertämään pääntietä helminauhanomaisesti. Piirsin mustekynällä arkkien nurjalle ympyrät. Se oli ensimmäinen virhe. Muste nimittäin silitettäessä levisi kankaalle. Toinen kämmi kävi itse silityksen kanssa. Valmiin silityskuvan kanssa suojapaperi lähti rullaantumaan automaattisesti pois hetken silityksen jälkeen. Odotin niin käyvän nytkin. Kun suojapaperi vain pysyi paikallaan, jatkoin silitystä t o d e l l a kauan. Ilmeisesti sitten liian kauan kun silitysarkit rupesivat kupruilemaan. Taisin polttaa osan niistä, ups. Tässä vaiheessa olin sekä ärsyyntynyt että epätoivoinen. Meni hermo ja päätin vaan kiskoa suojakalvot irti.

Kaukaa kuvatussa työssä silitysarkit näyttävät ihan hyviltä. En vaan voinut jättää niitä noin, joten ajattelin että siksakkaan ne reunoistaan, jolloin mustekynän jälki jää piiloon. No ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan kun ilmeisesti silitysarkista johtuen kone vaan jäi junnaamaan siksakkia paikalleen. Kun sitten purin pientä pätkää, oli silitysarkki aivan rei'illä.


Eipä jäänyt muita vaihtoehtoja kuin leikata koko silitysarkkihässäkkä pois. Tilalle ompelin kaistaleen mustavalkopilkullista kangasta. Tulihan tästä lopulta ihan kelpo paita.



Koska tuo tunika oli niin helppo tehdä, ompelin toisen, johon laitoin pitkät resorit hihoihin. Muutoin tämä on aivan samanlainen. En osannut vaan ottaa huomioon, että kangas on todella ohutta ja pehmeää, joten Maijojen tikkaus meni vähän huonosti. Olin kyllä niiden nurjalle silittänyt tukikangasta, mutta olisi pitänyt silittää myös itse paitakankaaseen. Tarkoituksella valitsin neljästä Maijahahmosta nämä kaksi, joilla oli musta mekot.


Olin tilannut tuota Verson puodin Maijat-kangasta ison palan, mutta onnistuin käyttämään sen kokonaan omaan hupparimekkoon. Harmitti aika lailla, siksi päätin laittaa Hertallekin pari Maijaa omaan mekkoon. Nyt odottelen, josko Maijoja tulisi vielä lisää myyntiin, että saisin oikean Maijamekon Hertallekin.



Vielä olisi kasa reissussa ommeltuja vaatteita odottamassa kuvausta. Ja silitystä, voi huokaus se on tylsää :)

Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti