lauantai 26. huhtikuuta 2014

Aika paljon pilkkuja

Noshin suloista kangasta oli jäänyt pieni pala ompeluryhmän haasteesta. En saanut mitenkään siitä kokonaista t-paitaa leikattua, joten Eurokankaan pinkki pallotrikoo pääsi etupuolen yläosaan sekä hihoihin. Takapuoli on kokonaan tuota vihreäpohjaista kangasta. Pinkit eivät ole näissä samansävyisiä, mutta ei onneksi osu silmään. Ainakaan minun :)


Pilkuista riitti hyvin myös leggareihin sekä tuohon hattuun. Voi murmur, että hatun kanssa oli vaikeuksia. En jaksa edes koko tarinaa selittää, mutta sanottakoon, että ohje olisi voinut selkeämpi ja ompelijalla olisi voinut olla ajatus ja vapaa järjenkäyttö enemmän pelissä. Jos joskus vielä tätä yritän tehdä, niin oion kyllä muutamissa kohdissa. Hyvä pihahattu tästä kuitenkin tuli. Hertta sen jo puolivalmiina kaappasi päähänsä ja hyvin kelpaa onneksi valmiinakin. Mittasin Hertan päänympärykseksi 48 cm, mutta tein tämän suoraan 50 kokoon. On ihan himpun verran väljyyttä, mutta ei haittaavasti. Kaavana on Ottobren 3/2014 kesähattu. Lehti on mystisesti hävinnyt eilisen illan tuoksinassa, joten hatun nimeä en tähän saa. Saman lehden Spot Fish -paitaa käytin t-paitaan, koko 86. Kaavan nimen lunttasin aiemmasta postauksestani :)


Leggarit ovat Ottobre 6/2012, Ruusunpuna ja nyt normaalia pienemmässä koossa eli 74 cm. 80 koolla ompelemani ovat aika hurjankokoisia, joten nämä ovat varmasti nyt napakat, eikä lahkeet rullaannu liian pitkinä.

Tässä paidan värit parhaimmillaan.


Musta lammaskin joukkoon pääsi. Lämpimien kelien tullessa halusin Hertalle yksinkertaisesta trikoosta pipon. Viime kesänä hänellä oli valmispipo, jonka päässä oli solmu. Lähdin ilman kaavaa sellaista jäljittelemään ja tässä tulos. Ei tuonne päähän mitään solmua saa, mutta menköön tällaisena puolihiippaversiona. Koko n. 80. Ja tuo päässä oleva härpäke on siis pyykkipojan koriste, ei kuulu pipoon :)


Vaatteiden lisäksi meillä on ollut viime päivinä pilkkuja myös muualla, Hertta sairastui vesirokkoon. Lisäksi koko perhe on flunssassa ja itse nukuin viime yönä viitisen tuntia valvoessani Kankaiden Yötä. Käpyseltä ja Viljamin puodilta onneksi löytyi ihania juttuja, joita jään odottamaan. Ja terveitä päiviä!

Aurinkoa,
Tiina

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Uusimman Ottobren kesäsetti

Mustavalkoinen väritys ei ehkä ensimmäisenä herätä kesäisiä ajatuksia, mutta yläosaa dominoiva valkoinen raikastaa tätä settiä. Testasin uusimman Ottobren (3/2014) Spot Fish -paitaa rypytetyillä hihoilla (koko 86) ja Soccer Player -housuja (koko 80). Tykkään noista paidan hihoista, tuovat tyttömäisen twistin. Housuista jätin polvipaikat pois, voi olla että ompelen vielä toiset pöksyt, joihin testaan niitä.


Paita tuli valmiiksi jo viikonloppuna ja eilen illalla ajattelin äkkiä hurauttaa housutkin kasaan. Äkkiä ja hurauttaa eivät kuitenkaan toteutuneet kun sähläsin ihan urakalla. Ohjeessa käskettiin ommella resori kaitaleena lahkeensuihin. No näin tein. Meni nätisti. Vaihdoin ohjeen ompelujärjestystä ja ompelin seuraavaksi haarasauman, kuten olen housuissa tottunut tekemään. Tämän jälkeen vuoroon tulivat sivusaumat ja jostain ihme syystä käänsin resorin kertaalleen sisäänpäin. Tajusin puolessa välissä sivusaumaa, että nyt meni joku pieleen. Purkamaan. Seuraavalla kerralla sain sivusauman kasaan, mutta resorit eivät tietenkään kohdanneet nätisti. Kun tikkasin niiden saumoja, tuli toisesta todella ruma, sekin piti purkaa. Kohtalaiset niistä lopulta tuli, mutta oli viimeinen kerta kun kaitaleena mitään resoreita yritän ommella. Olen rinkulanaisia.

Kuminauhakujankin osalta homma vähän kosahti kun vartavasten tarkistin, että jätän pujotusreiän housujen takapuolelle. Etupuolella se kuitenkin on. Lohduttauduin sillä, että ei sitä näe kun paita on yleensä aina housujen päällä. Jouduin nimittäin surraamaan kujan toista päätä useampaan kertaan ja ommel näkyy juurikin valkoisen pallon päällä suttuna. Eilen oli kyllä sellainen olo, että jos kaikki voi mennä pieleen, niin nyt menee. Mielessä myös pyöri, että minkä ihmeen takia näitä vaatteita pitää itse ommella kun valmiinakin saisi.


Lopputulokseen olen kuitenkin kokonaisuutena tyytyväinen. Huonojakin hetkiä tarvitaan, että osaa taas arvostaa vaatteen kasaan saamista ilman kömmähdyksiä.

Housut sopivat hyvin myös aiemmin ompelemieni t-paitojen kanssa. Tuo teippi on muuten Tigerista. Ostin juuri tällaista tilannetta varten, että saan housut kuvattua paremmin. Aivan surkiaa tuo teippi. Älköön kukaan hairahtuko ostamaan sitä!



Rentouttavaa pääsiäisaikaa!
Tiina

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Lähes mekkosia

Viikonlopun aikana sain kaasuteltua hieman saumurilla. Edelliskerrasta onkin aikaa kun joulukuussa saamani saumuri oli helmikuun alkuun mennessä päässyt käymään kahdesti huollossa. Kun kolmas kerta koitti, jäi saumuri sille tielle. Uutta jouduin odottamaan tovin ja täytyypä myöntää, että kun saumuri saapui, makasi se reilun viikon laatikossaan ennen kuin uskalsin sitä kokeilla. Toimii toistaiseksi. Ensimmäinenkin toimi sen reilun kuukauden ihan hyvin, joten olen syystäkin hieman skeptinen. Ihana Vanha Rouva Bernina onneksi auttoi talvikuukausien yli, hyvin pärjäsin pelkästään sillä.


Jaarinjaarin ja sitten asiaan. Princess Owl -kaava (Ottobre 1/2014) oli ollut piirrettynä jo jonkin aikaa. Vihdoin pääsin sen tähän ihanaan Minttu ja Ville -kankaaseen saksimaan. Mekko tai siis tunika on tehty koossa 92, joten kaappiinhan tämä vielä joutuu odottamaan vuoroaan. Helman käänsin vain puolisen senttiä nurjalle ja vedin siihen ruskean puuvillapitsin. Yhtään en tajunnut ommellessa, että kyllähän tällä pitsilläkin on tavallaan oikea ja nurja puoli. Kuvassa näette nurjan puolen. Pitkään mietin, että olisin hihansuihinkin pitsit ommellut, mutta kun koko ajatus pitsistä tuli vasta kun tunika oli jo kasassa, en jaksanut lähteä enää hihoja purkamaan. Kovin on suloinen tuo kangas. Suurin osa lastenkankaista on täynnä kuvioita, tällaisia "raporttimaisia" kankaita toivoisin lisää.

Minttu...


...ja Ville


Uusimman Ottobren (3/2014) Spot Fish -paitaa rypytetyillä hihoilla käytin pohjana tähän kesämekkoon. Piirsin vapaalla kädellä helman vähän pidemmäksi ja leveämmäksi, t-paidan kokona oli 86. Vaaleanpunainen ja samaan lokeroon upotettavat muut prinsessatyttövärit eivät oikein miellytä, mutta tämä kangas on ihana. Tuo kuvien taustalla näkyvä kangas on muuten kulma Marimekon Kulkue-raportista. Onnistuin saamaan sitä kesällä tuolla turkoosilla pohjalla, todella kaunis kangas. Piristää meidän valkoharmaata keittiötä.



Viikonlopun Lapsimessuilla en ehtinyt kangaslaareja kuin pikaisesti silmäilemään, onnekseni sain napattua mukaani pari ihanaa kangasta, niistä sitten myöhemmin :)

Tiina

torstai 10. huhtikuuta 2014

Keittiöpyyhkeitä

Marimekon tehtaanmyymälän kilokankaista löytyi suiru puolipellavaista Kippis-kangasta. Hintaa palalle tuli reilut kaksi euroa, joten sen kun jakaa keittiöpyyhkeiksi, puhutaan euron pyyhkeistä. Pyöristettynä.


Pala oli normaalia keittiöpyyhettä kapeampaa, mutta puolestaan pidempää. Leikkasin sen keskeltä kahtia ja silitin reunoihin käänteet. Sitten vaan suoralla käänteet kiinni ja ripustuslenkki mukaan. Ompelujäljestä tuli rumaa. Viikon ompelutaukoko tämän aiheutti? Nyt on ompeluaika niin vähissä, että välillä oikein harmittaa. Välillä puolestaan tuntuu, että jumittaa enkä keksi mitään uusia ideoita. Uusin Ottobre tuli pari päivää sitten, pitää sieltä valkata joku kesävaate testaukseen.


Viikonloppuna nautin Rooman herkuista, kangaskauppoja ei tosin kohdalle osunut :) Mutta sen voinen paikata tulevan viikonlopun Lapsimessuilla. Toiveena olisi ehtiä piipahtamaan siellä sunnuntaina. Yksin. Vain kankaiden vuoksi.

Aurinkoa loppuviikkoon,
Tiina

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Tunikakompastus

Oli aika selvää, että tästä suloisesta pyykkinarukankaasta tulee kesävaate. Harmikseni päässäni ollut visio ja lopputulos eivät nyt kuitenkaan kohtaa toivotulla tavalla.


Halusin tehdä ilmavan kesäpaidan, jonka pääntien, hihansuut ja helman ompelen rullapäärmeellä. Rullapäärmettä en ollut aiemmin kokeillut, mutta luotin siihen, että saumurin ohjekirjan mukaan kun säädöt laitan, niin siinähän se on. Ei ollut. Rukkasin säätöjä joka suuntaan ja sain jonkinlaista jälkeä aikaiseksi, mutta en minä kyllä tällaista itseltäni tilannut. Pitää vielä treenata.



Ennen rullapäärmettä kompastuin kyllä kaavaankin. Ottobren Kukkopilli (1/2009) vastasi paperilla aika hyvin sitä, millaisen paidan halusin. Kaavassa on napit takana, ne jätin pois ja leikkasin takakappaleen siis ilman nappikaistaletta. Silti tästä tuli aivan valtava. Koko on 86 ja palojen yhteenompelun jälkeen tämä näytti siltä, että olisi mahtunut minullekin. Pääntie oli jättimäinen, joten ompelin siihen framilonia saadakseni sitä vähän pienennettyä ennen resorin ompelua. Kivasti se pienenikin ja rypyttyi hyvin, mutta joku tässä kokonaisuudessa vielä tökkii. Yritän kuitenkin nauttia ihanasta kankaasta ja antaa helmojen hulmuta. Kesää kohti!

Tiina