lauantai 2. marraskuuta 2013

Miehelleni t-paita

Mieheni ehti moneen kertaan kysymään, milloin ompelisin hänelle jotain ennenkuin lupauduin t-paidan tekemään. Ohje tähän löytyi Suuri Käsityö -lehdestä 5-6 / 2011. Paita on tehty koossa 52, mutta olisi saanut olla tiukempi.


Kun päätös t-paidan teosta oli tehty ja pläräilimme netistä kankaita, sanoin, että raitoja siinä ei saa olla. Kohdentamishommat ei oikein sytytä. Emme ehtineet tilata mitään kangasta kun löysin (jälleen) Eurokankaan paloista kivannäköisen kankaan. Raidoilla. Ajattelin, että tällainen leveäraitainen nyt menee, eihän siinä tarvitse kohdistaa kuin sivusaumat. Eipä. Kaavassa kun oli raglanhihat, niin piti kohdistaa myös hihat etu- ja takakappaleeseen. Ikuna en ollut tuollaista tehnyt ja aika kauan jumppasin sen hihakaavan kanssa, että sain leikattua melkein sopivat palaset. Etu- ja takakappaleita leikatessa kun en ollut osannut huomioida, miten hihat pitäisi leikata, joten hihat jäivät yläosastaan vähän lyhyiksi kun kangas loppui kesken.







Ensimmäisen raglansauman ompelin ja purin ensin varmasti viisi kertaa. Tässä vaiheessa ei ompelukoneen ääreltä irronnut kovin positiivisia kommentteja, mutta päätin kokeilla muiden saumojen ompelua välillä. Ajattelin, että jos nekään eivät onnistu, niin sitten saa luvan mennä miten sattuu. Mutta ne kaikkihan naksahtivat kerrasta kohdalleen. Ei auttanut muuta kuin jumpata se ensimmäinenkin kasaan, ratkojan avustuksella. Sitten sivusaumat kiinni ja paitaa kokeilemaan. Rinnuksesta liian iso, joten ei muuta kuin uudelleen raitojen kohdistamiseen kun piti parisen senttiä ottaa etumuksesta sisään. Voi argh, sama souvi alkoi alusta: ompelee, kiroaa, purkaa, kiroaa, ompelee ja sitä rataa. Mutta hei, vaikeuksien kautta voittoon! Joka ikinen raita on kohdallaan. Ja tämän jälkeen ajatuksena oli, että minun raitahommani oli nyt tässä, yksikin raita on liikaa. No, kyllähän minä olen joitain raitoja ehtinyt jo ompelemaan :) Paita joutui nimittäin jäähylle kun piti resoria odotella. Lähetys saapui eilen ja illalla paita valmistui. Kanttaus meni vähän rumasti, osin varmaan siksi, että pääntie oli ihan repaleinen kun hihat olivat tosiaan jääneet yläosastaan liian lyhyiksi. Ja oma osuutensa lienee ompelijan kanttaustaidoissa. Mutta valmista tuli, tämä siis rakkaudella (ja kiukkunpuuskilla) miehelleni.

Tiina

2 kommenttia:

  1. tosi upeasti kohdistetut raidat! Kiva kangas, minä en ikinä ek:n palalaareista löydä mitään.

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon! Oon muutamia tosi hyviä löytöjä sieltä tehnyt, mutta välillä on kertoja, että mikään ei miellytä. Kai se on tuurista kiinni. Käyn Helsingin keskustan liikkeessä, siellä on aika paljon valikoimaa, varmaan sekin vaihtelee myymäläkoon mukaan.

    VastaaPoista