lauantai 30. marraskuuta 2013

Suomen suurin joululahja

Eilen oli taas ompeluryhmän perjantaihaaste. Nyt haasteena oli ommella pehmolelu Suomen suurimpaan joululahjakeräykseen. Osallistumispäätös oli helppo, vaikkakin olin aiemmin päivällä hakenut SAUMURIN! Tarkoitus oli siis käyttää ilta sen testaamiseen, mutta asiat tärkeysjärjestykseen. Ehdin koeajaa saumuria ennen haasteen alkua ja voi kun sillä sai nopsaan nättiä saumaa aikaiseksi. Mutta nyt asiaan, saumurista lisää myöhemmin.

Niin, siis pehmolelu piti ommella ja olen aiemmin tehnyt oman kaavan pohjalta unipöllöjä, en muita pehmoja. Unipöllöä en nyt halunnut ommella ja muistin, että olin tilannut Kankaiden yönä PaaPiilta Tee se itse -bambin, joka vielä odotteli ompelemistaan. Otin sen kaavat käyttöön ja tein tämän bambin käyttämättömästä pussilakanasta, jonka toinen puoli on punainen valkoisilla sydämillä ja toinen puolestaan valkoinen punaisilla sydämillä. Näillä tarvikkeilla lähdin illan koitokseen.


Bambi oli aika pikkutarkkaa ompelemista, mutta enpä arvannut että suurin haaste odotti lopussa. Kääntäminen oikeinpäin vei jo tovin, mutta bambin käsinsulkeminen oli taas se työläin vaihe. Kädet meinasivat krampata kun jouduin puristamaan aukkoa niin lujaa kiinni. Aukko on bambin masussa ja jalkojen töröttäessä koko ajan edessä, oli pienessä tilassa nyrhääminen hankalaa. Sisuvaihde jälleen päälle ja ajatukset hyvän tarkoituksen miettimiseen ja tikkausta loppuun asti. Tällä kertaa onnistuin pysymään myös tavoiteajassa eli koko homma alusta loppuun kahdessa tunnissa. Nyt jos joku ihmettelee, että miten käsintehdyt pehmolelut ovat kalliita, niin ompelepa yksi ja laske tunnit ja tuntipalkkasi. Niin. :)

Tästä tuli niin söpöinen <3. Bambi jatkaa matkaansa johonkin Suomen sairaaloista, en ole vielä päättänyt, minne sen lähetän. Toivottavasti se ilostuttaa jotain pientä potilasta.


Lähden taas harjoittelemaan saumurointia, että saan tuotoksiakin tänne esille :)

Hyvää ensimmäistä Adventtiviikonloppua!

Tiina

torstai 28. marraskuuta 2013

Pipoloita, paita ja pöksyt

Vaihteeksi ompelin itselleni. Pipoja! Tykkään pipoista ja kun tajusin, miten helppo niitä on tehdä, niin saattaa tuo eteisen naulakko saada näitä vielä monta kannettavakseen. Hertta-kankaasta on tämä ensimmäinen ja sitä koristelin vähän punaisella kangastussilla.



Toisen ompelin harmaasta Linnunradasta ja väkersin päähän pienen tupsun. Molemmat pipot ovat vuoritettuja. Kaava löytyy Ottobresta 4/2012. Nämä on tehty 56 koossa, mutta lyhennettynä.



Harmaa yleislinja jatkuu tässä Hertalle tekemässäni paidassa. Tähän piti nyt väkertää jos jonkinlaista kilkettä. Etu- ja takakappale ovat harmaata Sammalpolkua, mutta hihoihin halusin yksiväristä harmaata. Tuo on vaan hiukan liian tumma makuuni, mutta menköön. Harmaa trikoo on Kestovaippakaupasta. Oranssit resorit ovat myös pikkasen väärää sävyä, mutta tykkään, että tuovat vähän väriä tähän. Testasin myös terenauhan käyttöä ja ompelin ne raglansaumoihin. Niissäkin on sävy vähän väärä, eikä niitä meinaa edes erottaa. Mutta tulipahan testattua. Tikkasin saumat vielä hihanpuolelle. Ensimmäistä kertaa kokeilin myös tällaista pääntien kanttausta eli ompelin vaan kapean resorikaitaleen pääntielle. Kauniimmaalta se näyttää kuin kanttaukseni :) Niin ja kaavana tässä on Kisuliini Ottobresta 6/2012. Sehän on siis bodyn kaava, mutta taipuuhan tuo muuhunkin. Mukavan kapea malli hoikalle lapselle, tämä tehty koossa 86.




Ja sitten vuorossa ovat tällaiset sekoiluhousut. Tein Hertan vaatekaappiin tarkastuksen ja totesin, että isomman koon housuja ei ole. Muistin, että Saimi-nimisiä pöksyjä on kehuttu, joten päätin testata kaavan (Ottobre 1/2009). Näissä housuissa kaavat alkavat vasta koossa 92, enkä jaksanut pienentää, joten tein nyt sitten reilusti isot pöksyt. Metsolan Zigzag on kankaana ja muutoin kohdistukset ovat ihan ok, paitsi edestä siksakkaa kyllä miten sattuu. Äh. Ja vyötäröresorin jouduin purkamaan kun ompelin ensin sauman etupuolelle. Jätin sinne toisella ompelukerralla myös aukon kuminauhaa varten. Tuo resori on varmasti liian löysä, enkä halunnut nyt arvalla laittaa kuminauhaa. Sen saa kuitenkin lisättyä niin nopeasti kunhan housut ovat sopivat.


Huomenna tapahtuukin jotain jännää, en oikein usko vielä itsekään. Pian lisää :)

Tiina

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Joulukalenteri

Siis pitihän sitä tietysti joulukalenteri taloon ommella. Harmaan Nadja-kankaan ostin tähän tarkoitukseen jo aikaisin syksyllä. Kovin oli vaan pieni palanen tarjolla ja sekin epäsymmetrinen, naisen tunikan takakappaleen mallinen. Tarkoituksena oli pingottaa kangas puukehyksiin ja leikkasinkin sen siihen sopivaksi niin hyvin kuin mahdollista. Kun pohjakangasta mallasin kehyksiin, tajusin ettei sitä näy reunoilta oikeastaan yhtään, joten hylkäsin idean ja suunnitelma muuttui lennosta. Niinpä pohjakangas on vähän epätasainen kun en leikatessa vielä tiennyt suunnitelman vaihtumisesta. Pidot ja Muija ovat jämäpaloja tilkkutäkistä ja niidenkin kanssa jouduin soveltamaan. Muijasta tehdyt suikaleet ovat hieman matalampia, koska kankaasta ei riittänyt yhtään enempään.

Onnettoman pimeää, ei riitä valo kuvaamiseen.



Ompelin nuo neljä suikaletta pohjakankaaseen kiinni ja tikkasin "luukut" suoraompeleella. Tämä oli helppo ja nopea versio joulukalenterista, toivottavasti kuitenkin pääsee joka vuosi seinälle. Nyt paikka löytyi keittiöstä, josta liitutaulu saa väistyä kuukaudeksi. Pienet pyykkipojat ja harmaa huopa on Tigerista, numerot on piirretty kangastusseilla. Luukkuihin sujautan tarroja. Ostin Hertalle myös tarrakirjan, johon tarroja olisi sitten tarkoitus liimailla. Etteivät vaan päätyisi seinälle... :)


Eipä ole enää montaa yötä ensimmäiseen luukkuun!

Tiina

lauantai 23. marraskuuta 2013

Ompeluryhmän perjantaihaaste & Mansikkapaikkahuppi

Liityin jokin aika sitten erääseen ompeluryhmään, jossa on perjantaisin ompeluhaaste. Osallistuin nyt ensimmäiseeni ja tällä kertaa kyseessä oli yllätyspaketti. Kotiini saapui torstaina kirjekuori, jonka sain avata perjantaiaamuna kahdeksalta. Samalla paljastettiin haaste; ompele jotain pikkujouluista, joulun odotukseen sopivaa. Kuoresta paljastui n. 80x80 cm palanen vihreää tähtitrikoota. Olin aavistellut haasteen liittyvän jouluun ja miettinyt pehmoporon tekemistä. Kuin näin kankaan, ei se mielestäni ollut yhtään poromainen, joten muutaman minuutin tuumaushetki ja vihreä väri soitti kelloja. Joulukuusi!

Tästä lähdettiin liikkeelle...


Ompeluaika oli illalla klo 21-23. Muutama minuutti yli yhdentoista oli tämä setti valmis. Kuusi, alunen, tähti ja pienet paketit. Tarkoituksena oli myös ripustaa pieniä huovasta leikeltyjä sydämiä kuusenoksille, mutta käytännössä näytti tökeröltä, joten jätin sydämet pois.

... ja tähän päädyttiin.


Nyt tämä jouluinen setti on olkkarin pöydällä, pianhan tässä saa jo kaivella muutkin joulukoristeet esiin. Meille ei taida tänä vuonna tulla oikeaa kuusta lainkaan, joten tämä menköön korvikkeena. On myös vähemmän imuroitavaa tiedossa :)

Ompelin viikolla myös yhden hupin eli hupparin. Tämä Metsolan Mansikkapaikka ei netissä oikein sytyttänyt, mutta kun sain sen käsiini, en ole voinut kuin ihastella. Ihanat värit ja paljon yksityiskohtia. Marimekon Ysmyiltä ostettuja resoreita tuli nyt ommeltua ensimmäistä kertaa ja olen kuullut niistä enemmän huonoa kuin hyvää. Huonot olivat myös omat kokemukseni, hirveää kantattavaa. Purin useaan otteeseen ja rumaksi jäi edelleen. Hihansuut ja helma ovat ok. Tämä on tehty samalla kaavalla kuin aiemmatkin hupparit (Ottobre 4/2009), nyt vaan kokoa pienempänä, koossa 80.

Huono kuva, mutta tässä oikeat värit



Olisi pian ompeluaikaa tiedossa ja parit työt jo leikeltyinä. Niiden kimppuun siis, vaikka aurinkokin paistaa!

Ihanaa viikonloppua,
Tiina

maanantai 18. marraskuuta 2013

Fleecehaalari lämmikkeeksi

Tässäpä ensimmäinen oikeaan tarpeeseen tekemäni vaate :) Tajusin, että Hertalta puuttuu talvihaalarin alta väliasu. Nyt käytössä oleva villahaalari on leveä ja lyhyt, varsinkin lahkeet loppuvat kesken. Päätin ommella fleecehaalarin ja aika kauan metsästin muuten sitä fleeceä. Valikoimat ovat aika suppeat ja halusin neutraalin värityksen, mutta kuitenkin jollain kuosilla. Tämän tähtifleecen löysin Kestovaippakaupasta. Olisin halunnut tummanruskean, mutta sitä ei ollut vielä saatavilla enkä halunnut jäädä odottamaan. Tämä hiekanvärinen on ehkä vähän laimea, mutta rauhoittaa kun vastinparina on räikeän pinkki haalari (aleostos, ilman hyvää alennusta olisi jäänyt ostamatta).


Kaavana on 80 koon potkupuku vanhasta Ottobresta (3/2005). Leikkasin vähän reilummilla saumanvaroilla ja pidensin sekä lahkeen että hihan resoreita. Ompelin tämän suoraompeleella ja voi taivas, miten paljon nopeammin tuli valmista kun ei tarvinnut peruskoneen tiheällä siksakilla tykittää. Saumurikuume vain kasvaa. Olipa hyvä, että ompelin sen unihaalarin harjoituksena, nyt sain haarakappaleen kerralla oikein päin ja vetskarikin meni paremmin.


Tähän olen tyytyäinen, kasvunvaraa tosin on ihan reilusti. Mutta mahtuupa sitten allekin vaatetta eikä heti kinnaa saumat vastaan. Tätä ollaan nyt pariin otteeseen jo pidetty ja tuntuu oikein toimivalta. Varsinkin nuo lahkeen resorit ovat sopivan napakat, eikä lahje rullaudu ylös kun kiskon haalarin lahjetta kenkää laittaessani. Pääaukko jäi turhan suureksi, mutta alle sujahtaa joka tapauksessa joko kauluri tai kypärämyssy, joten ei haittaa käytössä.

Tämä päivä on mennyt joulukalenterin parissa, siinä hieman idea muuttui lennossa :)

Tiina

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Valenappilistapaitoja

Hertan vaatekaappi kaipasi paitatäydennystä ja ihan peruspaidan tekeminen ei nyt innostanut. Tosimummon hyvillä ohjeilla ompelin ensimmäiset nappilistani, valemalliset. Sehän oli ihan helppoa ja pienellä lisätyöllä sain paitoihin ihan uuden twistin. Näitä ompelen varmasti jatkossakin. Tukikangastakin pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään. Ompelin sitä sekä paitaan että resoriin ja sen ansiosta lörpän resorinkin sain hyvin asettumaan kohdalleen.


Vähän ollaan siinä hilkulla, tuleeko näistä nyt liikaa sellainen vaarinpaita/pyjamafiilis. Varsinkin Käpysen Neropatit herättää minussa yökkärifiiliksen, se johtuu ehkä tuosta värityksestä. Kettukangas on Kangas-Mallasta ja sitä jäi vielä melkoinen pätkä myöhemmin käytettäväksi. Kivasti muuten sopii tuo keltainen resori vihreäruskeaan kankaaseen.



Kaava on taas Ottobresta (4/2012), tämä Mint-malli on täydellinen hoikalle lapselle. Koko näissä on n. 80, kaavat olen muistaakseni piirtänyt 86 pituudella ja 80 leveydellä.

Nyt ompelua odottaa kasa leikattuja vaatteita ja eilen sain valmiiksi fleecehaalarin, pitää kirjoittaa siitä ihan lähipäivinä :) Niin ja joulukalenteri pitäisi tehdä, kohtahan tulee jo hoppu.

Tähän sunnuntaihin on kuulunut ystäviä ja brunssia sekä käsipallopelissä jännäämistä. Loppuilta pitää hengähtää, joko sohvalla tai koneen ääressä.

Tiina

perjantai 15. marraskuuta 2013

Yksi kaava, kolme mekkoa

Innostuin tehtailemaan mekkoja vai tunikoitako nämä ennemmin ovat. Kaikissa on pohjana sama kaava, jonka olen muokannut paitakaavasta. Tällä samalla kaavalla olen tehnyt aiemmin Sirkusnorskutunikan.


Ensimmäisenä tein keltaisesta Siiri&Myyry-kankaasta version, jonka pääntiehen laitoin framilonia. Halusin vaihteeksi jotain muuta kuin resorikanttauksen. Pääntie onnistui muutoin hyvin, mutta kun olin reunan kääntänyt nurjalle, paikoin se törrötti rumasti kun en ollut ommellut sitä tarpeeksi reunasta kiinni. Aika monta kertaa sitten purin ja käänsin uudelleen. Loppujen lopuksi sain törrötyksen pois, mutta sitten pääntie oli puolestaan oikealta ruma. Peitin sen jotenkin ompelemalla reunaan pitsikuminauhaa.


Punainen Kioskikisutunika on ihan perusvaate, vähän mokasin hihansuiden kanssa kun oli tarkoitus laittaa pidemmät resorit. Leikatessa ei ollut taas ajatus mukana. Muutoin ihan kiva mekkonen, paitsi että kankaanvinoonleikkaamisen mestari oli taas liekeissä, ugh.


Mutta tämä viimeinen. Kauneinta, mitä olen ompelukoneestani saanut irti. Metsolan keltainen apila sai koristuksekseen ruskeaa joustista ja siihen täydellisesti sopivan ruskean pitsin. Pitsi on Kestovaippakaupasta, samoin kuin Siiri&Myyryn musta pitsikuminauha. Puunapit sopivat mekkoon täydellisesti. Tässä oli aika paljon näperreltävää, mutta oli kiva tehdä kun ainekset olivat kohdallaan. Idea tähän on Ottobren (4/2009) Anemone Stripes -paidasta, mutta tein oman kaavani pohjalta.


Nyt taitaa olla Hertan tunikavarasto hyvällä mallilla. Jostain syystä tykkään ommella näitä, ehkä jostain kivasta kankaasta vielä yksi tai kaksi :)

Leppoisaa viikonloppua,
Tiina

torstai 14. marraskuuta 2013

Sarja aivopieruja ja yökkäri

Aika monta aivopierua törähti ilmoille ennenkuin tämä yökkäri oli valmis. Olin aikeissa myydä tämän Hattarakekkereiden jämän, mutta tajusinkin sen olevan juuri hyvä yökkäriin. Kaavoja piti aika lailla mallailla pieneen kankaaseen ja reunoja nuollen saksin palat. Kaava on Ottobren (6/2012) Nukkumatti koossa 86.


Trööt! Ensimmäinen aivopieru parahti kun olin ajatellut leikata hihapalat niin, että kuviot tulee etupuolelle, mutta leikatessa olin sen jo unohtanut. Ohjeessa käskettiin käyttää piilovetoketjua, joten läksin paikalliseen kivijalkamyymälään sitä ostamaan. Olisi sitten pitänyt olla piilovetoketjuun tarkoitettu paininjalkakin. Myyjä kyllä sanoi, että kun taidokkaasti ketjun ompelet, saat sen normaalillakin vetoketjupaininjalalla ommeltua. Röhönaurua. No trööt ilmoille vaan.


Kolmas turahdus tuli kun haarakappale piti ommella yökkäriin. Ei ollut mitään aavistusta, mitenpäin se pitäisi asetella ja pohdin jo Ompeluelämään kysymyksen postaamista. Päätin kuitenkin ommella sen oman pään varassa ja kun rupesin miettimään, miten vetoketju asettuu, tajusin, että pala on väärinpäin. Purkuhommiin.


Pohdiskelin, pitäisikö vetoketjua varten laittaa tukikangasta yökkärin reunoihin, mutta ohjeessa siitä ei ollut mitään, joten en laittanut. Truuttruut. Vetskari ryppyää. Mutta iloinen olen siitä, että vetoketjun muutoin sain ihan välttävästi ommeltua. Loppupätkän piilottamisen kanssa jouduin taistelemaan ja purkamaan, mutta nyt se on piilossa. Tämä oli ensimmäinen vetskari, jonka vaatteeseen ompelin, nyt on sekin peikko selätetty!

Resorien kanssa päästelin myös ilmoja. Ensin leikkasin hihapalat kaavan mukaan, mutta en ottanut huomioon, että en ommellut niitä ohjeen mukaan, joten resorit vaikuttivat liian lyhyiltä. Uusia saksimaan. Yhden resorin olin myös ommellut rinkulaksi väärään suuntaan, siitä onneksi selvisin purkamalla.

Ulkonäöllisesti tämä nyt on, mitä on, mutta käyttötarkoituksessa se ei haittaa. Tärkeää olisi, että yökkäri olisi mukava päällä, se vähän pelottaa kun palautetta ei vielä saa. Toivotaan parasta!

Tiina

perjantai 8. marraskuuta 2013

Lastenhuoneen koristusta

Olin löytänyt tämän Jenni Tuomisen Marimekolle suunnitteleman Unessa-kankaan jo joitain viikkoja sitten, mutta vasta eilen saimme ripustettua sen seinälle. Ostin sen käytettynä ja purin ylä- ja alakäänteet ja ompelin ne uudestaan sivukäänteiden ohella. Alanurkkiin laitoin lyijypainot. Samalla kertaa Hertan pinnasänky sai koristukseksi pari päivää sitten valmistuneen torkkupeiton. Sen toinen puoli on tehty 10x10-tilkuista ja toinen puoli puolestaan Marimekon Karkumatka-kankaasta.



Tilkkutyötä oli taas vaihteeksi mukava tehdä lukuunottamatta loppuviimeistelyä. Vanun ja kankaiden ompelu kiinni toisiinsa oli taas tuskainen projekti, vaikka tällä kertaa käytinkin siihen jopa ohjeita ja runsaasti hakaneuloja. Muutamaan kertaan tuli peitto purettua, sama juttu kanttinauhan ompelun kanssa. Kokeilin nyt myös tikkausta, mutta toinen puoli näytti kiristävän liikaa, joten purin tikkaukset. Eipä silti, olen tähän peittoon ihan tyytyväinen näinkin.



Nyt alkaa Hertan huoneen tekstiilit olla kasassa ellen jotain aivan villiä ideaa saa. Jääpi nähtäväksi :)

Tiina

torstai 7. marraskuuta 2013

Hihaton Hertta-toppi

Sampsukalta on tullut Hertta-trikoota, eikä liene yllätys, että tilasin sitä heti. Tästä on kaavailtu tehtävän vaatetta sekä äidille että tyttärelle. Äiti sai tällä kertaa omansa ensin.


Kangas on mielestäni sen verran elävä, että en osaa oikein kuvitella sitä isoina pintoina päälleni. Niinpä ensimmäinen Hertta-vaate on hihaton toppi. Piirsin uusimmasta Ottobresta (6/2013) Polka Stripes -topin 164 cm koossa. Pituuden otin tosin 170 koosta. Lopputuloksessa ei ole kyllä mitään tuosta kaavasta. Piirsin nimittäin etukappaleen yhtenäisenä ilman nappihalkiota. Kun vertasin kaavaa valmistoppiin, totesin sen olevan tosi leveä ja kavensin kyljistä huomattavasti. Myös kaula-aukon muutin paljon syvemmäksi, helmaan lisäsin puolestaan senttejä. Kun etu- ja takakappaleet oli ommeltu toisiinsa, kavensin toppia vielä ainakin neljä kertaa. Vieläkään se ei ihan tiukka ole, mutta vartaloamyötäilevä kuitenkin.


Resorit oli jälleen kerran kompastuskiveni. Leikkasin sekä hihansuut että pääntien 0,70 kertoimella, mutta varsinkin pääntie on ihan lörppö. Ärsyttää kun kompastelen resorien kanssa jokaisessa vaatteessa. Tätä en jaksa purkaa kun ei tätä tule yksistään pidettyä kuin kotona ja lörppö osuus on selkäpuolella. Ei satu siis omaan silmään pitäessä :)

Hertasta on tarkoitus tehdä vielä ainakin pipo ja omalle Hertalle jotain tyttömäistä.

Tiina

lauantai 2. marraskuuta 2013

Miehelleni t-paita

Mieheni ehti moneen kertaan kysymään, milloin ompelisin hänelle jotain ennenkuin lupauduin t-paidan tekemään. Ohje tähän löytyi Suuri Käsityö -lehdestä 5-6 / 2011. Paita on tehty koossa 52, mutta olisi saanut olla tiukempi.


Kun päätös t-paidan teosta oli tehty ja pläräilimme netistä kankaita, sanoin, että raitoja siinä ei saa olla. Kohdentamishommat ei oikein sytytä. Emme ehtineet tilata mitään kangasta kun löysin (jälleen) Eurokankaan paloista kivannäköisen kankaan. Raidoilla. Ajattelin, että tällainen leveäraitainen nyt menee, eihän siinä tarvitse kohdistaa kuin sivusaumat. Eipä. Kaavassa kun oli raglanhihat, niin piti kohdistaa myös hihat etu- ja takakappaleeseen. Ikuna en ollut tuollaista tehnyt ja aika kauan jumppasin sen hihakaavan kanssa, että sain leikattua melkein sopivat palaset. Etu- ja takakappaleita leikatessa kun en ollut osannut huomioida, miten hihat pitäisi leikata, joten hihat jäivät yläosastaan vähän lyhyiksi kun kangas loppui kesken.







Ensimmäisen raglansauman ompelin ja purin ensin varmasti viisi kertaa. Tässä vaiheessa ei ompelukoneen ääreltä irronnut kovin positiivisia kommentteja, mutta päätin kokeilla muiden saumojen ompelua välillä. Ajattelin, että jos nekään eivät onnistu, niin sitten saa luvan mennä miten sattuu. Mutta ne kaikkihan naksahtivat kerrasta kohdalleen. Ei auttanut muuta kuin jumpata se ensimmäinenkin kasaan, ratkojan avustuksella. Sitten sivusaumat kiinni ja paitaa kokeilemaan. Rinnuksesta liian iso, joten ei muuta kuin uudelleen raitojen kohdistamiseen kun piti parisen senttiä ottaa etumuksesta sisään. Voi argh, sama souvi alkoi alusta: ompelee, kiroaa, purkaa, kiroaa, ompelee ja sitä rataa. Mutta hei, vaikeuksien kautta voittoon! Joka ikinen raita on kohdallaan. Ja tämän jälkeen ajatuksena oli, että minun raitahommani oli nyt tässä, yksikin raita on liikaa. No, kyllähän minä olen joitain raitoja ehtinyt jo ompelemaan :) Paita joutui nimittäin jäähylle kun piti resoria odotella. Lähetys saapui eilen ja illalla paita valmistui. Kanttaus meni vähän rumasti, osin varmaan siksi, että pääntie oli ihan repaleinen kun hihat olivat tosiaan jääneet yläosastaan liian lyhyiksi. Ja oma osuutensa lienee ompelijan kanttaustaidoissa. Mutta valmista tuli, tämä siis rakkaudella (ja kiukkunpuuskilla) miehelleni.

Tiina

perjantai 1. marraskuuta 2013

Valmisvaatteen tuunausta: liivarista mekoksi

Ostin varmaan vuosi takaperin Huuto.netistä ihanan vihreän Lindexin lintuliivarin. Se on tainnut olla Hertan päällä kerran. En ole osannut käyttää sitä oikein minkään vaatteiden kanssa ja harmittaa kun liivari on niin vähälle käytölle jäänyt. Ajattelin jo laittaa sen uudestaan myyntiin, mutta sitten sain idean tuunata siitä mekko.

Ennen...


...jälkeen


Ostin pinkkiä collegea ja samanväristä resoria ja mallailin liivaria yhteen tekemääni tunikaan. Näytti olevan aika samankokoinen leveyden suhteen, joten piirsin mekon yläosan tunikan kaavan pohjalta. Saksin liivarista yläosan rohkeasti pois ja leikkasin vielä torsomekon etuosan samanmalliseksi kuin tunikankin reuna. Sitten vaan kappaleet toisiinsa kiinni ja kaksoisneulalla tikkaus niin ei jäänyt sauma törröttämään. Tästä tykkään!




Sain tänään Kankaiden yön paketit, sieltä löytyi mm. turkoosia Sokerihiirtä! :) Miten voi olla mahdollista, että sain sitä pari palasta ostettua, ihanaa! Tänään saapui myös odottamani resorit, joten pitää lähteä viimeistelemään miehen t-paitaa, ensimmäistä laatuaan.

Tiina