maanantai 28. lokakuuta 2013

Metritolkulla Marimekkoa

Pääsin piipahtamaan Marimekon Ysmyillä perjantaina pikaisesti ja sieltä löytyi viiden metrin pätkä mustavalkoista raitakangasta 30 eurolla. Olin muutamaa viikkoa aiemmin päättänyt vaihtaa olohuoneen toiset verhot, mutten ollut tehnyt asian eteen vielä mitään. Tällä metrihinnalla ei ollut vaikeaa tehdä ostopäätöstä. Vanhat vihertävät verhot alkoivat olla jo tosi tylsät, nyt olkkariin tuli vähän modernimpi ilme. Nuo vanhat kukkaköynnösverhot ovat niin ihanat, että niitä ei kyllä vaihdeta vaikka vastaan tulisi mikä tarjous.


Tämä raitakangas myytiin valmiiksi leikattuna ja pakattuna ja hiukan jännitti, mahtaako tuo viisi metriä olla riittävästi kun en huonekorkeutta tarkkaan muistanut. Onnekseni kangasta oli hiukan reilummin, alareunaan jäävää parin sentin vajausta ei onneksi huomaa. Nyt tuo meidän olkkarin ihana kukkatapetti saa parikseen samoja värejä myös ikkunasta.




Ysmyiltä ostin myös pätkän mustaharmaata raitatrikoota, josta tein ensimmäisen tuubihuivini. Sehän oli tosi helppoa! Löysin parista blogista selkeät ohjeet, lyhykäisyydessään näin: kangas oikeat puolet vastakkain ja pitkä sivu ommellaan lukuunottamatta toiseen päähään jäävää 5-10 cm aukkoa. Putkilo käännetään oikein päin ja päätyaukot ommellaan yhteen oikeat puolet vastakkain. Huivi menee tässä sykkyrälle ja kun päädyt on ommeltu, käännetään se oikeinpäin ja suljetaan aukko käsin. Seuraava Eurokankaan palalaarikeikka taitaa keskittyä huivikankaiden hamstrailuun.




Pysytään Marimekkoteemassa. Löysin parisen viikkoa sitten ihan sattumalta Marimekon myymälästä valmiiksi leikatun metrin palan puuvillakangasta 20 eurolla. Olin juuri saanut valmiiksi ensimmäisen Minuuttimekkoni ja tämä kangas vaati päästä seuraavaksi versioksi. Mehiläispesä-kuosi ei ole ollut minulle mieluinen, mutta mieli muuttui nähdessäni tämän värit, sopivasti retrohenkinen ja molemmat suosikkivärini samassa kankassa. Pienensin mekon kaavan XS-kokoon ja nyt mekko on juuri sopiva. Tästä tein lyhyemmän version, sopii hyvin farkkujen kanssa.






Kankaiden yöstä kirjoittelen myöhemmin, en uskalla vielä paljastaa, mitä sieltä on tulossa :) Nyt lähestyvää myrskyä pakoon ompelukoneen suojiin.

Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti