lauantai 12. lokakuuta 2013

Hiphei hatuntekeleitä ja sivutuotoksena pöksyt

Avasin päähineurani. En varsinaisesti mallikkaasti, vaikka toivonkin toisen niistä päätyvän käyttöön. Ompelin lahjaksi pipon ihanalle 8-vuotiaalle kummitytölleni. Kaavana käytin Ottobren 4/2012 lörppäpipoa, mutta tein siitä lyhyemmän. Koska piposta tuli niin ohut, ompelin toisesta trikoosta samanmoisen ja pistin ne sisäkkäin. Jätin pois koristeompeleet ja tein päähän tupsun. En millään muistanut, miten tupsun saa aikaiseksi ja kun googlettamalla löysin ohjeen, palautui tekoprosessikin samalla mieleeni. Kyllähän noita tupsukoita on lapsena tullut pyöritettyä. Sattumalta löysin tismalleen oikeanvärisen langan ja plussana siinä sattui olemaan heijastinnauhaa mukana. Nyt erottuu pienen pää hieman paremmin pimeällä. Mainittakoon tässä myös, että lehteni on enkunkielinen ja johtuiko siitä vai mistä, ompelin ekan pipon niin, että siihen tuli kissankorvat. Olipa mukava purkaa ohkaista trikoota. Koska kangasvarastoni on täysin lapsellinen, oli Käpysen Neropatit ainoa mahdollinen valinta nuoren neidin päähän, siinä on mielestäni asennetta ja katu-uskottavuutta. Ainakin näin täti-ihmisen mielestä :)




Ottobre 1/2005 lehdestä tein Hertalle trikoomyssyn, piirsin suurimmat kaavat ja arvelin hatusta tulevan liian ison. Vaan mitenkäs kävikään. Onneton tekele peitti hädin tuskin puolet takaraivosta ja koko otsa jäi paljaaksi. En tästä kuitenkaan lannistunut vaan luovasti turautin reilusti resoria vähän joka suuntaan. Lopputulos on vähintäänkin hassu, näyttää päässä Punahilkan hatulta. Korkeintaan kotipihakäyttöön, jos siiheenkään. Hertta tykkää laittaa sisällä hattuja päähänsä, joten ehkä tämä voisi olla hyvä niihin leikkeihin. Kangas on velouria ja vuoritin trikoolla. Vähän harmittaa epäonnistunut hattu kun tämä kuosi/väriyhdistelmä on niin kiva.



Sydänvelouria oli sopivasti vielä leggareihin ja ehdin surauttaa ne päivällä päikkäriaikaan. Kaavana sama kuin aiemminkin leggareissa ja näistä tuli mielestäni söpöt. Pääsivät heti käyttöön kun lähdettiin unien jälkeen kummityttöä juhlistamaan.




Muutamat sovituskuvat uusista pöksyistä ja aiemmin valmistuneesta tunikasta. Hyvin sopivat yhteen.





Mukavaa lauantain jatkoa,
Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti