lauantai 14. syyskuuta 2013

Tein tunikan, ensimmäiseni!

Jee, se onnistui! Ihan itsetehty tunika Hertalle, ensimmäinen lastenvaatteni ikinä. Tässä en laske mukaan kahdeksannella luokalla sukulaislapselle neulomaani settiä (voi pientä...). Hermot ei menneet kertaakaan, eikä epätoivo iskenyt. Ohjeet olivat hyvät ja pysyin kärryillä koko ajan. Toki kehitettävää jäi ihan riittävästi. Kehitettävää jäi myös kangasostosten tekoon. Nyt on nimittäin resoria, mistä ommella. En edes uskalla sanoa, miten paljon sitä ostin. Ja ai taivas tuolla koneella se jousto-ompeleen vauhti, siinä ehti päässä käydä ajatus jos toinenkin. Kohta sitä ollaan saumurin tarpeessa :)

Tein tunikan kolmessa erässä tänään ja veikkaan, että aikaa meni kolmisen tuntia kaavoista loppuviimeistelyyn. Edellisessä postauksessa näkyy käyttämäni kaava (80-koon t-paita), jonka itse muokkasin tunikaksi ja pidensin hihat kun halusin resorin tilalle kanttinauhan. Lisäksi länttäsin tunikaan kuvan, onko se sitten applikointia, en tiedä :) Mutta siksakilla tikkasin pienellä tikillä kuvan kiinni. Mietin, olisiko pitänyt laittaa joku kovikekangas tai muu vastaava, mutta kun en osannut sen käyttöä tai poisjättämistä perustella, en laittanut.

Kirjasta seurasin työjärjestystä, mutta leveän resorin sijaan laitoin kanttinauhat Tosimummon blogista nappaamallani ohjeella. Hyvä oli ohje ja ensi kerralla satsaan siihen kaksoisneulaan siistimmän ompelujäljen toivossa. Seurasin myös kirjaa siinä, että laitoin hihakantin paikoilleen ennen kuin hiha oli ommeltu kasaan. Ajattelin sen olevan helmompaa aloittelijalle, varmaan olikin, mutta jälki ei ollut niin nättiä. Ensi kerralla ompelen kantin niin, että resori on rinkulana.

Tässäpä aloitusvaiheen kuvia, omat kaavamuutokseni näkyy nuppineulojen myötä. Ostin muuten sellaista liitua, sehän oli ihan surkea. Niinpä merkkasin neuloilla tähän myös saumanvarat. Tuli sitten kuvattua punainen kangas punaista mattoa vasten, olkaapa hyvät!





 Hallitsematon kaaos.


Tässä mallailen kuvaa tunikaan. Kuva siis vanha puuvillatilkku. Piristää mukavasti tuota tunikaa, joka muutoin on tylsän yksivärinen.


Tässä testasin ommelta, nätisti kone sitä sylki vaan enpä olisi arvannut, että se on niin tavattoman hidasta. Käytin siis tuota jousto-overlockia.


Tässä kaikki palaset koossa ja kokoaminen alkamassa.


No samalla kai voin laittaa lopputuloksenkin tähän, kun ei tullut mitään ompelukuvia otettua. Purkaa ei tarvinnut kertaakaan, yhden neulan sain vääntymään. Mutta sitä kaksoisneulaa jäin tosiaan kaipaamaan. Nätimpää jälkeä olisin sillä saanut kuin ompelemalla kantit ja alareunat kahdella suoraompeleella.



Sovituskuvan yritin napata kun olin saanut ommeltua kappaleet toisiinsa, mutta malli oli liikkeissään sen verran nopea, että en saanut räppäistyä kunnollista kuvaa. Päälle tunika kuitenkin meni, ei kinnannut mistään. Vähän pitää vaan Hertan vielä kasvaa, ennenkuin tätä pääsee pitämään. Koko vastaa mielestäni 86 cm, joten tässäpä voisi olla oikein hyvä mekko jouluksi, rakkaudella Hertalle.

Tiina

5 kommenttia:

  1. Hieno:) kiinnititkö kuvan silitettävällä liimakankaalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis :) siksakkasin kuvan kiinni, saapi nähdä miltä näyttää pesun jälkeen!

      Poista
    2. Ok :) kiitos tiedosta! Toi olis helpompi noin kuin että alkaisi aplikoida

      Poista