maanantai 23. syyskuuta 2013

Illan pimeydessä Nukkumatti-paita

Tulipas sokkoiltua. Ompelukoneen lamppu on palanut ja se härveli, jolla sen saisi irrotettua on hävyksissä. Iltahämärärissä pelkän kattolampun varassa ruskean kankaan ompelu oli melkoista arpapeliä.

Ompelin nyt ensimmäisen paitani, käytin apuna tunikan kaavaa, jonka vain lyhensin. Paitaan sain hyödynnettyä myös pienenpienen Nukkumatti-tilkun, jolle ei oikein muuta käyttöä enää ollut. Sain siitä melkein kokonaisen ukkelin leikattua ja paidan takapuolelle vielä pupusen. No, ei mennyt ihan putkeen oikein mikään tässä paidassa, enkä voi sanoa olevani tyytyväinen lopputulokseenkaan, mutta kotipaitana menköön. Herttakin ehti mennä jo nukkumaan, joten sovitus jää huomiselle, toivottavasti paita pääsee kuitenkin käyttöön.

Nukkumatin ja pupusen ompelu junnasi paikallaan, kaula-aukko on liian suuri ja helma lerpattaa kun paidasta näytti uhkaavasti tulevan liian lyhyt. Mutta! Ompelin ensimmäistä kertaa kaksoisneulalla ja sehän oli aika kivaa! En edes ampunut itseäni silmään sillä. Vielä tuota kanttien ompelua joutuu harjoittelemaan, mutta paremmalta näyttää kuin viimeksi. Niin ja nyt ompelin hihansuiden kantit niin, että paita oli jo ommeltu kasaan. Paljon nätimmät tuli verrattuna tunikaan. Ja ei se nyt kovin paljon hankalampaa ollut.



Ei tarvitse paljon unihiekkaa odotella, hyvää yötä!

Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti